Metsastys-kalastus.com

Lapin romukasojen tarinoita, osa 2: Löytöretkiä Lentokonejängille

Lisää muualla verkossa:

> Lapin romukasojen tarinoita, osa 1: lentokoneiden hylkypaikkoja
> Lapin lentokonehylyt
> Junkers 52 (Wikipedia)
> Junkers 88 (Wikipedia)
> FlaK 88 (Wikipedia)
> FlaK 88 (YouTube)

Löytöretkiä Lentokonejängille

Metsastys-kalastus.com vietti leppoisia kesäpäivä iskien Kontiota jänkään sotaromujen perässä kuljeskellen. Lapin Lentokonejängät osoittautuivat vuosikymmenien jälkeenkin Junkerspitoisiksi.

JK:n muistomerkki Lentokonejängällä
Muistomerkki koneen osista.

Rovaniemen Lentokonejänkä, suomalainen Junkers 88

Pommituslentolaivue 44:n JK-263:n kohtaloksi koitui tarkan germaanista alkuperää olleen ilmatorjunnan vaikutus Lapin sodan aikana. Huonossa säässä lennetyn Rovaniemen tiedustelulennon ennenaikaisesti päättänyt osuma toiseen moottoriin tuli Rovaniemen lentokentän FlaKilta.

Tähystäjä korn Leheskivi ja sähköttäjä kers Luumi hyppäsivät. Kk-ampuja vänr Siivonen tunaroi varjonsa auki sisällä, joten ohjaaja ltm Metsola oli pakotettu pakkolaskuun. Se onnistui jotensakin hyvin parin männyn läpi tehtynä. Metsola haavoittui käteen ja jalkaan (poikki), mutta sai kaivettua jumiin jääneen Siivosen irti. Kahden vuorokauden odottelun jälkeen Siivonen lähti hakemaan apua ja jätti Metsolan latoon odottamaan. Neljän päivän päästä tämä lähti kuitenkin poikkinaisella jalalla Siivosen perään. Seikkailtuaan lopulta vielä 4 päivää ylittäen mm. ison suon kontaten yhden päivän aikana ja jo jäätyneen joen kahlaten, hän osui sattumalta pelastuspartioon.

Leheskivi oli menettänyt henkensä hypyssä, hänen ruumiinsa löydettiin 1946. Luumin kohtalo on jäänyt avoimeksi. Saksalaiset ottivat päähän haavoittuneen kersantin ilmeisesti vangiksi, leikkasivat kenttäsairaalassa Ivalossa ja mahdollisesti kuljettivat Saksaan.

Hylkypaikalle on nykyään viitoitus ja siellä on turmakoneen osista valmistettu muistomerkki. Lisäksi vuonna 2010 vähäinen määrä pellinriekaleita ja pientä alumiinisilppua suossa.

Kittilän Lentokonejänkkä, Junkers 52 ja järkyttävä murhenäytelmä

Kittilän Aakenustunturiin kuljetus-/postilennolla huonon sään vuoksi törmänneeseen P4+CH:on liittyy jännittäviä ja kamalia tarinoita, joista osa on täyttä totta. Vanhoja legendoja on toisteltu mm. Ilta-Sanomissa. Koneen on kerrottu kuljettaneen palkkarahoja ja rahojen kadonneen turman jälkeen. Turmasta selvinneen miehistön jäsenen on tiedetty pitäneen päiväkirjaa hylyssä omalla verellään. Nämä kaksi tarinaa ovat puppua.

Junkersin romua Aakenustunturilla.
Sotaromua luontopolun varressa.

Paikalliset puolestaan tietävät, että turmasta selviytyneen miehen ampumat hätäraketit kuitattiin: "Taitaa tulla pyryilma, kun Aakhenus noin säkenöi?" Myöskään läheinen saksalainen iv-piste ei havainnut valopistoolin ammuksia, koska oli huonon sään vuoksi aloittanut rentoutumisen. Kyseinen henkilöstö olisi tämän takia ammuttu jälkeenpäin. Näiden tarinoiden todenperäisyys ei ole tiedossa.

Konekivääriampuja oli kuitenkin selvinnyt loukkaantuneena törmäyksestä. Hän oli elänyt hylyssä useita päiviä turman jälkeen ja ammuskellut hätäraketteja, joista paikalliset eivät kuitenkaan olleet ilmoittaneet viranomaisille. Mies menehtyi. Hylystä löytyi myös Junkkeriksi nimetty koiranpentu, joka oli oman henkensä pitimiksi raastanut syötävää ampujan ruumiista.

Saksalaiset kävivät myöhemmin irrottamassa koneen suunnistus- ja viestilaitteet ja räjäyttivät sen. Paikalla on luontopolun varressa opastaulu, isohko pätkä takarunkoa, aaltopeltiä, laskutelineen kappale ja jäähdytin. Räjäytyksen jäljiltä silppua ja lastia löytyy myös muualta pitkin Aakenustunturin rinnettä edelleen.

Inarin Lentokonejänkä, saksalainen Junkers 88

Junkersin moottorin kampiakseli.
Jumon kampiakseli.

Pommituslentorykmentti 30:n kuudennen lentueen kaksi Junkersia oli matkalla häirintätehtäviin Kantalahteen pommittamaan rautatietä. Koneet starttasivat Banakista 8.8.1941 kehnoon ja sateiseen säähän klo 11.51. Noin 50 minuutin lennon jälkeen havaittiin ongelmaa oikeassa moottorissa, jolloin pommit (4 x 250 kg) pudotettiin ja ripustimet poksautettiin pois. 4D+IP kääntyi takaisin Banakiin, mutta sen toinenkaan moottori ei antanut enää täysiä tehoja ja matka katkesi 12.50 pakkolaskuun suolle Ahvenjoen varteen. Kone kärsi 90%:n vauriot: mm. vasemman puolen siipi ja korkeusvakaaja repesivät irti.

Rytäkästä selvinnyt miehistö haettiin pelastuslennolla Storchilla läheisen Appistunturin laelta, minne kyytiin mahtumaton koneesta mukaan otettu MG 15 -konekivääri piilotettiin "kivien alle". Onkohan joku jo tähän päivään mennessä löytänyt?

Hylky romutettiin sodan jälkeen, mutta se ei mennyt aivan protokollan mukaan. Pari paikallista teki alueelle kultavaltauksen ja romutti hylyn omaan piikkiinsä Lapin jätteestä välittämättä. Paikalla oli kesällä 2011 toisen moottorin kampiakseli, laskutelineiden varret, jäähdyttimien kennostot, pakoputkiston osia, isoja runkopalkkeja, alumiinipellinriekaleita ym. Koneen osia on viety Keski-Suomen Ilmailumuseoon.

Lähteitä ja lisälukemista:

Mediatiedot | Sivukartta | Tekijänoikeudet | Ota yhteyttä | ©2011 Metsastys-kalastus.com